Siirry pääsisältöön

Työniloa edelleen

Nyt kun tässä on alun kolmatta viikkoa oltu kaupantätinä niin alkaa vähitellen aukemaan Karigasniemen erot verrattuna Karkkilaan. Siis kaupantätin näkökulmasta. Kauppahan ei ole suurin suuri, kokoluokkaa ent. Helsingintien Siwa Karkkilassa. Meillä on pikkuruinen Hevi-osasto,  tuoreleipäosasto ja sit meillä on lihatiski. Ja eniten meillä myydään lihaa. Tuoreena, pakastettuna, grillattuna, jauhettuna... Kaikki ostavat lihaa, tai no, ei kai ihan kaikki mutta suurin osa. Ja sitä ostetaan paljon kun kerran ostamaan on alettu. Tänäänkin kassatäti vuorossa myin ihan pelkkää lihaa monen sadan euron edestä. Jotkut saattavat ostaa pakastettuja broilerin osia niin paljon kuin kärryyn mahtuu. Eikä mitään muuta! Tai no pari kartonkia tupakkia, joko tavallista tai sätkää tai sekä että. Ja muutaman laatikon kaljaa. Ostajat ovat pääasiassa norjalaisia. He saattavat tulla useammankin tunnin ajomatkan päästä shoppaamaan lihaa.  Kun on tottunut että keskiostos on jotain 20 euroa niin täällä se lienee satasen hujakoilla. Lisäksi täällä osa maksaa bensan kassaan ja se nostaa keskihintaa.
Oman hankaluutensa aiheuttaa myös silloin tällöin pihaan tupsahtava turistibussi. Yks kaks onkin joku tuote ostettu loppuun. Ja jos yrittää varautua niihin busseihin niin silloinhan niitä ei tule eli tavara jääkin seisomaan kauppaan ja ajautuu lopulta jätteeksi  kun päiväykset loppuvat.
Muutenkaan kaikki ei ole ihan just silleen. Jos nyt unohtui rahapussi kotiin niin eihän sille mitään voi, maksa sitten seuraavalla kerralla. Esim. viime viikolla joku maksoi  parillakympillä jotain jonka oli  ostanut noin kaks kuukautta sitten. Ja kaupankäyntikielenä oli saami eli en ymmärtänyt juuri mitään siitä mitä maksettiin ja miksi. Onneksi toinen asiakas tulkkasi minulle mitä tapahtui... 😊
Ilman niitä toisia asiakaita jotka toimivat tulkkeina ei hommasta varmaan tulisi mitään, ainakaan silloin kun minä olen kassana. Kyllähän olen noin suunnilleen kartalla mitä tapahtuu mutta yksityiskohdat ovat välillä melko hämärät. Lisäksi se että valuuttana toimii myös Norjan kruunut ei helpota asiaa.  Eräs herra yritti maksaa ostoksensa 500 e setelillä ja se on melko vieras raha mulle, niinpä  vaihdoin valuutaksi NOKin kun luulin sitä joksikin norjan seteleiksi. Asiakas (espanjalainen) ei ymmärtänyt kun vaadin saada vielä noin 3000 kruunua lisää rahaa että saisi ostoksena maksettua.
Kaikenkaikkiaan todella mukava työpaikka, välillä on rankkaa mutta aina on kivaa!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Työniloa!

Eka kolmen päivän työviikko on takana ja uusi viispäiväinen edessä. Työmaa (K-Kauppakeskus Härkönen) on oikein mukava paikka. Ja tällaiselle huonosti nukkuvalle mitä mainioin paikka työskennellä.  Aamulla työt alkavat aikaisintaan klo 9 ja illalla pääsee pois viimeistään klo 20. Jippii ja hurraa! Työt ovat ihan normi ruokakaupan työtä, puretaan kuormaa ja hyllytetään tavaraa ja istutaan kassalla. Onneksi omat kassatyöni ovat olleet toistaiseksi melko lyhyitä pätkiä, pääosa asiakkaista on norjalaisia ja valuuttana on myös NOK. Mä en edes erota niitä hemputin norjalaisia kolikoita toisistaan, saatika että ymmärtäisin puoliakaan siitä mitä ne puhuu! Mutta kenties jo viikon päästä olen pikkusen viisaampi molempien asioiden suhteen. Kaupassa kuulee iloisessa sekamelskassa suomea, saamea ja norjaa ja välillä yritetään ruotsiksi tai englanniksikin. Onneksi lopulta yleensä päästää jonkunlaiseen yhteisymmärrykseen. Niin ja onneksi mulla on mukavia työkavereita jotka jeeesaa tiukan...

Perillä Karigasniemellä oltu pari päivää

20.8.2017 sunnuntaina nostettiin tavarat ja paketit Markon kyytiin. Marko ajeli hieman mutkan kautta eli ensin kotiinsa Loimaalle ja sieltä Outokummun kautta Karigasniemelle. Itse laitoimme vielä viimeiset paakaasit omaan autoomme ja kello 9:44 maanantaina 21.8.2017 lähdimme itse taittamaan matkaa kohti pohjoista. Kymmenen ja puolen tunnin ajon jälkeen pääsimme Stuugalle eli mökillemme Aavasaksalla. Siellä vedettiin unta kuulaan. Kymmenen maissa aamulla  22.8.2017 käytiin tervehtimässä muoria ja vaaria eli Kössin vanhempia. Siitä sitten lähdimme länsipuolta painelemaan Kolariin. Josta matka jatkui Kittilän ja hiekkateiden kautta Inariin. Viimeisellä pätkällä Kaamasesta eteenpäin oli kolmisenkymmentä kilometriä tietyötä. Juhlavat oli maisemat kun laskeuduimme Karigasniemen kylään. Marko olikin jo perillä ja kun haimme kauppiaalta kämpänavaimet pääsimme tutustumaan asuntoon ja purkamaan tavarat autoista. Nyt on 23.8.2018 ja tavarat purettu paketeista ja tavarat suurinpii...

Muuutama kuukausi takana

Ensiksikin hyvää Itsenäisyyspäivää sata vuotiaalle Suomelle. Kappelilla oli juhlakonsertti eilen 5. päivä ja Leenakin oli laulamassa Karigasniemen Laulajissa. Sata jäälyhtyä juhlan kunniaksi Itsenäisyyspäivän viettoa suunniteltiin Akuvaaraan. Pakkanen kiuaa sen verran että katsotaan kuinka tänään käy. Eilen heitettiin Tuomon kanssa polttopuut mökille. Tuomo ja kelkka Muutama verran sitä on nyt tullut asuttua täällä Karigasniemessä ja kylänraitti alkaa olla aika tuttu. Kylänraittihan on noin 300 metriä pitkä, se alkaa tuosta tullin risteyksestä ja loppuu kutakuinkin meillle. Toki meidän jälkeenkin on vielä taloja mm. terveystalo, kappeli, koulu ja liikuntahalli mutta ne ovat jo sen verran erillään ja hajallaan ettei niitä kai voi laskea ihan kyläraittiin kuuluviksi. Kaikki ovat kyllä kevyenliikenteenväylän varrella. Kuten kaikki tietysti tietävät Karigasniemi on yksi Utsjoen kunnan kylistä. Kylihän täällä on paljon mutta ns. keskuksia  on kolme, pohjo...